SOTAHISTORIAA satunnaisina kuvina matkojen varrelta

Tie Taipaleelle Sakkolan kautta on ollut jo monta vuotta ajokelvoton suomalaisille busseille, niin on edelleenkin. Tänä keväänä (2011) kokeilin pikkubussilla pääsyä perille. Vilakkalan peltoaukealla käännyin tämän saviesteen kohdalla takaisin. Varsinkin kun olin yksin liikkeellä ei huvittanut ajaa itseään upoksiin. Keskikesällä kuivaan aikaan tästä pääsi pienellä autolla peltoa pitkin kiertäen perille. Mm. Ripatin Jarmo kävi Taipaleessa.

    

Nietjärven taistelumaastoa keväällä 2008. Tämän rintamasuunnan ratkaisutaistelut Suomen tulevaisuudesta käytiin tällä harjulla. Vasemmalla taistelukaivannot harjun laella. Oikealla paikan erikoisuus, panssariestekaivanto on pesäkkeiden takana. Kun vaunu tuli yli harjanteen se tupsahti nenälleen kaivantoon, josta se voitiin tarvittaessa tuhota.

    

Mantsin kaksi rannikkotykkiä teki uskomattoman hyvää työtä molemmissa sodissa. Ampuivat ikään kuin selkänsä taakse mantereelle häiriten tehokkaasti vihollisen huoltokuljetuksia. Itse Laatokalle ei ampumatarvetta ollut. Vasemmassa kuvassa toisen tykin paikka. Molemmat olivat rinnakkain. Oikeanpuoleisessa kuvassa tulenjohtotornin jäänne. Tornia ei tietenkään sotien aikana tarvittu, koska ammuttiin mantereelle. Tulenjohto oli Uuksalonpäässä, josta oli suora näköyhteys Salmin - Pitkärannan tielle.

    

Näissä kuvissa linnakkeen ampumatarvikevarasto.

Mantsin linnakkeen kasarmin jäänteet pusikon seassa kesällä 2008.

    

Nurmoilassa Aunuksesta vähän pohjoiseen oli jatkosodan aikana suomalainen sotilaslentokenttä. Käytössä näyttää olleen sodan jälkeenkin kun on saanut öljysoran pintaan ja joitain outoja rakennelmia.

    

Yllä kaksi kuvaa Nurmoilan kentän sodanaikaisista koneiden sirpalesuojavalleista syksyllä 2007

    

Salmijoella oli asemasodan rintamalinja Poventsan takana Vienan kanavalta Maaselkään päin. Kuvissa Venäläisten asemat olivat sillan toisella puolella ja suomalaisten vastaavasti tällä puolella.

    

Torsu niminen bunkkeri oli Summan Lähteen lohkolla kapteeni Eki Oksasen komentopaikka, jonka hallinnasta taisteltiin välillä kovinkin ottein.

    

Yllä kaksi kuvaa Torsu bunkkerin eteisen seinästä. Tarkoitus oli kuvata luodin jälkiä betonissa. Paikalla näkyy paremmin kun vihollinen on koputtanut eteisessä konepistoolilla halutessaan sisään.

    

Koelinnake Summassa Lähteen lohkolla lähellä Poppiusta koki kovia. Aikanaan ensin suomalaiset koemielessä kokeilivat sen kestävyyttä. Sitten Venäläiset talvisodassa varmuuden vuosi takoivat sitäkin melkoisella voimalla.

    

Summan Lähteen lohkolla panssarieste oli Summajärven ja Munasuon välillä pääasiassa kiviestettä. Vasempi kuva on kohdasta jossa kivieste muuttuu kaivannoksi paikassa josta Munasuo varsinaisesti alkaa. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkymä Munasuolle ruohikkopalon jälkeen keväällä 2008

    

Mannerheimlinjalla Lähteen lohkolla tien ja Poppiuslinnakkeen välissä on kumpu, jolla Puna-armeijan komentajat ottivat vastaan yhden monista voitonparaateista. Kumpu tehtiin juuri paraatia varten. Oikealla Summan kylässä Tuomolan korsu ja siinä taistellut veteraani.

    

    

Peltolan korsu Summassa ei oikeastaan ollut vain korsu vaan linnake, lähes samanlainen kuin Miljoonalinnake. Peltola on vaikeammin löydettävissä ympäröivän rehevän maaston takia.

    

Kis Kis kukkuloiden Munakukkulalla Venäläinen korsu. Oikealla Peltolan korsun ryteikköä Summassa.

    

Vasemmalla Raatteen tien alkupää Vuokkiniemessä. Suomessa tunnemme paremmin Raatteen tien loppupään museoineen. Tästä aloitti Ukrainalaisdivisioona talvisodassa marssin Suomeen ja tuhoutumiseensa. Oikealla Kis Kis kukkuloiden suomenpuoleista osaa, eli juoksuhautaa Makkarakukkulalla.

    

PSS linja eli Pisi Saarimäki Sammatus linja oli jatkosodan aikana todella hyvin tehty taka-asema Syväriltä perääntymisen varalta. Tätä varustellessa ei välttämättä korsujen koristelemiseen jäänyt kovin paljon aikaa. Jos VT linja kannaksella olisi ollut tätä vastaava kesällä 1944, ei kannaksen valtaaminen olisi sujunut viikossa. Tästä linjasta oli artikkeli Suomen Kuvalehdessä (28/09). Sain nähdäkseni lehdessä mainitun venäläisen kenraalin valokuva-albumin, jossa oli laaja kokoelma kuvia tästä linjasta uutena. Toivon jossakin vaiheessa saavani muutaman kuvan näkyviin mm. alla olevista panssariesteistä juuri valmistumisensa jälkeen.

    

PSS linjan panssariestettä kuvattuna kesällä 2009. Tämä vaikuttava rakennelma on yllättävän hyvin säilynyt. Tällaista panssariestettä en ole muualla vielä tavannut.

    

Vuosalmi on ollut jotenkin vaikeammin tavoiteltava kuin Vuoksen vastarannalla oleva Äyräpää harjuineen. Äyräpäässähän tulee käytyä monta kertaa vuodessa. Yllä kaksi vähän poikkeavaa kuvaa Äyräpään suuntaan. Vasen kuva Vuosalmen puolelta lossirannasta Äyräpään puoleiseen lossirantaan. Oikeanpuoleinen kuva samasta paikasta kohti Äyräpään kirkonmäkeä, oikealla harjua, vasemmalla Vasikkasaari.

    

Yllä kuvat Vuosalmen niityltä läheltä Puna-armeijan muistomerkkiä. Vasen kuva kohti kirkonmäkeä ja oikeanpuoleisessa Äyräpään harju. Tällä niityllä oli jatkosodan lopussa Puna-armeijan sillanpää.

Mikä tämä on? Näimme tämän matalan betonirakenteen ensimmäisen kerran viime kesänä (2008) Lähteen tien varrella vastapäätä Koelinnaketta. Kukaan meistä ei tiennyt selitystä. On jäänyt huomaamatta tähystyksen aina ollessa suunnattu tien toisella puolella olevaan koelinnakkeeseen.

     

Puna-armeijan hautausmaa-alue Summan Lähteen lohkon Mietoisten tukikohdan tienoolla laajenee jatkuvasti. Nämä kuvat kesältä 2008.

     

Summan Lähteen lohkon Mietoisten tukikohdan aluetta kesällä 2008. Metsätyöt ovat olleet käynnissä täälläkin.

     

Summajärvestä Viipuriin päin Majajoen ja Uudenkirkon tien välisellä sotaväen harjoitusalueella on mm. tällaisia teelmiä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa olevat  kiviasetelmat eivät ole varmaankaan Antti Rokan  asettelemia.

     

Vanhoja  rakennelmia Summajärvestä Lähteelle päin. Näyttäisivät Neuvostoliittolaisten aikaansaannoksilta.

    

Summajärvi kesällä 2008. Summan kylästä johtaa tukkitie Summajärvelle. Tien varrella on mm. tämä hakkuutähteitä sisältävä korsutukikohta.

    

Summan taistelumaastoa kesällä 2008 kuvattuna kenttähautausmaalta Summajärvelle päin. Avohakkuu on suoritettu. Toivottavasti seuraava puusukupolvi ei sisällä yhtä paljon rautaa kuin tämä.

    

Taasiolammet oli osa talvisodan Mannerheimlinjaa. Yllä pari kuvaa Viipurin - Pietarin valtatien varrelta kesällä 2008.

    

     

Viipurin ohitustien varrelta Suomesta katsottuna vasemmalta puolelta löytyy tällainen massiivinen betonirakennelma. Onko se ehkä ollut Neuvostoliittolaisten talvisodan jälkeen rakentama ilmatorjuntapesäke. Neuvostoalkuperään viittaisi raudoituksen puuttuminen betonirakenteista.

    

Makkarakukkulalta Uhtuan lähellä löytyi vielä kesällä 2008 näinkin hyvin säilyneitä korsujen ja juoksuhautojen jäänteitä.

    

Tiurulan kartanon valtaus Hiitolassa kesällä 1941 jätti vieläkin näkyvät jäljet talon julkisivuun. Talon takaseinä on täynnä luodinjälkiä. Paikan päällä katseltuna ymmärtää hyvin, miten vaikea suoritus rakennuksen valtaaminen on ollut. Puna-armeijalla oli ikkunoissa konekiväärejä, joilla hallitsi ympäristöä suvereenisti. Suomalaiset joutuivat hyökkäämään oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvästä metsäsaarekkeesta peltoaukean yli ikkuna-aukoista ampuvien konekiväärien tulessa kartanokumpareelle. Tämän talonvaltauksen tekijät ansaitsevat kaiken mahdollisen kunnian, toisin kuin nykyajan roskajoukkojen suorittamat talonvaltaukset.

    

Salmijoki Poventsan takana Vansjärven ja Voljärven välissä kuvattuna talvella 2008. Oikealla metsikössä oli puna-armeijan etulinja asemasodan aikana. Juoksuhaudat ja muut kaivannot ovat edelleen näkyvissä. Vasemmalla puolella oli puolestaan suomalaisten etulinja, jossa oli asemissa mm. JR56. Oikeanpuoleisessa kuvassa Kollaanjoki aidossa talvisessa asussa.

    

Kollaanjoki. Vasemmalla kuva sillalta Kollasjärvellepäin. Suomalaisten asemat, mm. Aarne Juutilaisen tukikohta, olivat koivikossa vasemmalla reunalla. Oikeanpuoleinen kuva. Kollaanjoki sillalta alajuoksulle päin. Joen oikealla reunalla olivat suomalaisten tukikohdat Villa Bomba ym. joissa toimi mm. Make Uosikkinen. Joen venäläisten puolella pari sataa metriä oli Simo Häyhän kalliotukikohta.

    

Nämä kivet löytyvät Käkisalmen linnan edustalta. (Linna häämöttää taustalla) Lähimmässä kivessä olevassa laatassa lukee jotakin mannerheimlinjasta ja Suomen armeijasta.

     

Vieljärven kansakoulu, jota vuonna 1941 hyökkäysvaiheessa käytti majoittumiseen mm. JR 56. Oikealla rakennus jonka edessä otettiin vastaan Äänislinnan valtausparaati.

    

Taipaleenjoki. Kuvat Taipaleen entisen lossin kohdalta kesällä 2007. Vasen kuva Metsäpirtin puolelta joen yli Terenttilään päin. Oikeanpuoleinen kuva lossirannasta Metsäpirtin puolelta, johon joku on rakentanut mökkinsä ja sulkenut tien rantaan.

    

Taipale. Taipaleenjoen taistelumaastot ovat olleet jo pari vuotta linja-autolla tavoittamattomissa. Jollakin maastokelpoisella pikkubussilla saattaa Sakkolan kautta vielä päästä. Itse kävin kesäkuussa 2007 henkilöautolla tutustumassa tilanteeseen. Muutama kuva tältä matkalta. Sotahistoriakohteena Taipale ilmeisesti alkaa olla menetetty, ellei tietä korjata. Yllä Mustaoja, vasemmalla yläjuoksulle ja oikealla joelle päin.

    

Algazar on vielä jäljellä. Ovatpahan mökkiläiset tehneet tienkin Algazarin ohi. Vasemmalla itse bunkkeri, oikealla kuvan keskellä ura jonka venäläiset kaivoivat vallatessaan bunkkerin.

    

Vasen kuva. Tällainen mökkiläisten tekemä tie johtaa Kirvesmäkeen päin ja jatkuu ilmeisesti Koukunniemeen saakka nykyiselle lossille. Kuvassa Kansakoulumetsikkö. Oikeanpuoleinen kuva. Jatkosodan aikaiset panssariestekivet ovat vielä paikallaan.

    

Terenttilää nykyisellään. Oikealla Pärssisen metsä. Yksityisaluetta aidan takana. Kesällä Terenttilän aukealla oli kilpi "Myytävänä" tietenkin venäjäksi.

     

Vasen kuva. Joen rannalta Terenttilän tukikohdille päin. Oikealla näkymä Terenttilästä Linnakankaalle päin.

 

    

Miljoonalinnakkeen päälle ilmestyi kesällä 2006 venäläisten toimesta vasemmalla oleva muistoristi. Kesäkuussa 2007 ristiä ei enää ollut. Oikeanpuoleinen kuva.

     

Miljoonalinnake Summassa. Vasemmalla. Oikealla Peltola. Peltolan korsun nimellä tunnettu korsu oli oikeastaan linnake. Samanlainen kuin Miljoona.

     

Vasemmalla yhdyshauta Miljoonalta Poppiukselle päin.  Oikealla aukko kiviesteessä Miljoonan ja Poppiuksen välillä. Mm. tästä aukosta panssarit ajoivat sisään Summan murtuessa 12 helmikuuta 1940.

     

Sormenkärki. Vasemmalla Sormenkärjen kärki. Pikku kuopat ovat venäläisten öiseen aikaan rinteeseen kaivamia. Suomalaisten uloin pesäke on parinkymmenen metrin päässä kuopista. Sormenkärki oli ulvilalaisen kersantti Hakasen toiminta-aluetta. Oikealla Sormenkärjen puolustajien luita.

 

     

Lisa korsu Summassa on Larsmo-Öjan veteraanien pyhiinvaelluspaikka. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvään korsun paikkaan tuhottiin Summan tukilinjan murtumispäivänä 13.2.1940 yli 20 ruotsinkielisen rannikon tykkimiestä. Tapahtumista näillä seuduin on olemassa hyvä suomenkielinen pari vuotta vanha kirja "Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho". Jos kirjakaupoista ei löydy saatan löytää muutaman kappaleen. Korsun vieressä on tällaisia pikku porsaita odottamassa toimenpiteitä. Onneksi paikka ei ole enää Suomea, muutoin tällaisten löytyminen saattaisi aiheuttaa melkoisen evakuointi- ym. kalabaliikin ja ammattiauttajien ryntäämisen paikalle.

     

     

     

Summa, Lähteen lohko, nk. Mietoisten tukikohta. Yllä olevat viisi kohdetta löytyvät Valosuon ja Munasuon väliltä. Ovat yllättävän hyvin säilyneitä tukikohdan osia eli korsuja, pesäkkeitä ym. Nousiaisten ja Mietoisten miehet rakensivat nämä varustukset ja panssariestekaivantoa YH:n aikana.

     

     

Summa, lähteen lohko. Yllä olevat neljä kuvaa ovat Lähteen lohkolta kesällä 2006. Ylempänä vasemmalla aikanaan käyttämättä jäänyt käsikranaatti koivun haaraan kiinni kasvaneena. Varminta taitaa olla potkimatta sitäkin. Oikealla kasa joitakin ammuksia estekaivannon pohjalla. Alemmat kuvat panssariestekaivannosta. Oikeanpuoleinen sen loppumetreistä Valosuon reunalla.

     

Äyräpää. Kuvat kirkon luota Vuokselle ja Vuosalmelle päin. Vasen Vuosalmelle päin. Oikealla Vuoksen takana näkyy Vasikkasaari.

      

Äyräpää. Vasen kuva harjulla olevista pesäkkeistä. Oikealla kirkon aidan kulma.

Valkeasaari. Mottorin mutkan aukea 2007. Tällä aukealla tapahtui kesän 1944 suurhyökkäyksen läpimurto.

    

Rajajoki kuvattuna rautatiesillalta molempiin suuntiin.

    

Rajajoki 2007. Rajajoen rautatiesilta entisellä paikallaan kuvattuna Suomen ja Neuvostoliiton suuntaan. Rajavartijoiden kopit ovat poissa samoin Rajajoen asemarakennus.

     

Kronstadt'in patterit. Kuva betonisten tykkikasemattien päältä Terijoen suuntaan. Tykit ym. rekvisiitta on poistettu. Oikealla Rautakorven luolaston suomenaikainen lastauslaituri kesällä 2007.

     

Rautakorven luolasto. Viipurin lähellä sijaitseva varastoluolasto oli tärkein kannaksen ampumatarvikevarasto sotien aikana. Muutama vuosi sitten luolia käytettiin vihannesvarastona, päätellen pihalla mätänevistä kaalisuursäkeistä. Nykyään luolastossa toimii hyvin hoidettu herkkusienikasvattamo. Vasemmassa kuvassa yksi neljästä suuaukosta. oikealla kuva luolan käytävästä, jossa oikeastaan oli kuvaaminen kielletty.

 

     

Nurmoila oli jatkosodan aikana eräs miehitetyn alueen Suomen ilmavoimien tukikohdista. Kuvassa rakennus joka toimi tukikohdan kasarmina. Oikeanpuoleinen kuva Nurmoilan kylästä maaliskuussa 2007. Järven takana kaksikerroksisessa talossa Olavi Paavolainen oli majoittuneena työskennellessään jatkosodan aikana tiedotuskomppaniassa.

Säntämän tie. 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen yhteydessä tekemä Tuuloksen maihinnousu katkaisi Laatokan rantatien. Maihinnousukohdalle oli rakennettu kiertotie nk. Säntämän tie. Se mahdollisti joukkojemme vetäytymisen Syväriltä. Maaliskuussa 2007 kävin katsomassa tätä tietä. Tie oli ajokelpoinen Ylä-Viteleen kylään saakka, josta yllä oleva kuva. Pieni kirkko ja jokin sotamuistomerkki. Kesäkelillä pitää yrittää katsoa Säntämän tie uudelleen.

         

Venäläisten etulinjan juoksuhautaa                                                      Taaempana valkoisen talon oikealla puolella Maaselän hotellin rauniot

Yllä olevat kuvat Maaselästä. Vasemmalla on Venäläisten etulinjan juoksuhautoja ja oikeanpuoleisessa on Maaselän hotellin rauniot radalta päin kuvattuna. Täällä Maaselässä etulinjat kulkivat rautatien vartta, suomalaisten toisella puolen ja venäläisten toisella puolen rataa. En ole vielä käynyt tutkimassa suomalaisten asemia radan sillä puolella, mutta jonain päivänä sekin toteutuu. Maaselän hotelli rakennettiin aikanaan Stalinin vierailua varten. Asemasodan aikana sen ikkunoista oli Puna-armeijan tarkka-ampujilla suora näköyhteys suomalaisten asemiin tuhoisin seurauksin. Alhaalla oikealla suomalaisten sodan aikana tykistötulella rikki ampuma asemakylän vesitorni sellaisena kuin se oli kesällä 2006. Paikallisten pikkupoikien  kertoman mukaan aivan äskettäin on saatu uusi vesitorni, joten siinäkin suhteessa voimme rauhallisin mielin liikkua kylässä.

         

Hirvaksen kiitorata 2006                                                                      Suomalaisten rikki ampuma Maaselän vesitorni

Lähellä Kontupohjaa on "Hirvas" niminen kylä. Siellä toimi jatkosodan aikana suomalainen lentotukikohta. Puna-armeija on jatkanut perinnettä. Kuvassa oleva 2 km pitkä asvaltoitu kiitorata sijaitsee Hirvaksen tieltä vajaan kilometrin sivussa metsän keskellä ilman mitään rakennuksia ja laitteita.

 

 

 

Taulu hotellin aulan seinällä kesällä 2006     Toinen taulu ravintolan takan päällä

Tänä kesänä (-06) olin muutaman kerran majoittuneena Lahdenpohjassa Huuhanmäen kasarmien sairaalarakennukseen kunnostetussa hotellissa. Hotellin nimi on Jakkimaa. Huuhanmäen kasarmi oli Suomen aikana Viipurin rykmentin sijoituspaikka. Hienot kasarmirakennukset valmistuivat muutamaa vuotta ennen talvisodan syttymistä. Hotellin kunnostus oli vielä hieman kesken, mutta hotelli vaikuttaa oikein hyvältä. Hienolla paikalla ja hyvin siistit ja mukavat huoneet. Heti ensimmäisellä kerralla pisti silmiini taulu hotellin aulassa. Siinä oli Suomen kartta monenlaisilla rajaviivoilla sekä Mannerheimin kuva. Paljon venäjänkielistä tekstiä sekä talvisodan vuosiluvut. Kieltä taitamattomalle taulu herätti paljon kysymyksiä. Osaksi vastaus kysymyksiin tuli "Karjala" lehden 14.09.06 ilmestyneessä numerossa  jonka yleisönosastossa Veikko Siira Lahdesta kertoi  taulusta ja oli myöskin suomentanut tekstin. Kirjoitan tähän Veikko Siiran suomennoksen:

"Neuvostoliiton - Suomen sota 1939-1940 Stalinin tavoitteena oli Suomen miehittäminen. Tehdä Suomelle samoin kuin mitä sitten tehtiin Baltian maille - Latvialle, Liettualle ja Virolle. Jotta ei esiinnyttäisi hyökkääjänä, 26:ntena marraskuuta Neuvostoliiton puolelta suoritettiin muuan operaatio... Kello 3:45 neuvostoliittolaisella alueella laukaistiin 7 ammusta. Seurauksena kaatui 4 sotilasta, 8 haavoittui. Heti muodostettiin sotalautakunta, joka samana päivänä, 27. marraskuuta jo oli paikalla ja alkoi suorittaa kyselyjä laukauksista joukko-osaston sotilailta. Lautakunnan mitä suurimmaksi tyytymättömyydeksi rivisotilaat puhuivat rehellisesti, että ammukset lensivät kotirintamalta. Oli tarpeellista saattaa kaikki sellaiseen tilaan, että voitaisiin ilmoittaa neuvostokansalle suomalaisesta hyökkäyksestä. Henkilö, joka itse asiassa toteutti tykistöiskun tälle sotilasalueelle, oli Ulkoasiain Kansankomissariaatin majuri Akulevits. Hänelle annettiin muutamia ammuksia, osoitettiin koordinaatit ja annettiin soveltuva kanuuna, mutta toimeksiannossa sanottiin, että hänen oli määrä ampua muutamia salaisia tykistön ammuksia. Hän ampui nämä 7 ammusta ajatellen, että tulitti tykistön ampumakenttää. Suomen edustajat yrittivät esittää vetoomuksen yhteisen lautakunnan muodostamisesta asiaa tutkimaan. Moskovalle ei moinen tutkimus ollut tarpeen. Ja 28. marraskuuta Molotov ojensi suomalaiselle lähettiläälle neuvostoliittolaisen ilmoituksen, jossa sanottiin: "Te, kieltäen syyllisyytenne ja tunnustamatta ampumista, ja viemättä joukkojanne rajalta, samanaikaisesti yritätte johtaa harhaan yleistä mielipidettä ja pilkata laukausten uhreja." 30. marraskuuta 1939 Puna-Armeijan osastot ilman sodanjulistusta ylittivät Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan, ja alkoivat ne sotatoimet. jotka saivat nimen talvisota.  Puna-Armeijan johdon operatiivisten suunnitelmien mukaan sodan Suomea vastaan piti kestää enintään kaksi viikkoa. Siinä ajassa neuvostojoukkojen oli määrä vallata 89 % Suomen alueesta. Suomen asukasmäärä oli 50 kertaa pienempi kuin neuvostoliiton asukasmäärä. Jalkaväkidivisioonia Neuvostoliitolla oli 3 kertaa enemmän, hyökkäysvaunuja 80 kertaa enemmän, tykistöä 5-kertaisesti, laivastoa 8 kertaa ja lentokoneita 5 kertaa enemmän. Sellaiset olivat voimasuhteet suunnilleen joidenkin tietojen mukaan. Yleisesti ottaen ryhmittymä oli huomattava, ja se saattoi tosiaan kahdessa viikossa suorittaa tehtävän. Mutta oli olemassa yksi "mutta" nimeltään Mannerheimin linja. 25 tonnin hyökkäysvaunutkaan eivät sitä voittaneet. Toinen este Puna-Armeijalle - hyvin voimakkaat pakkaset, 35 miinusasteeseen yltävät. Kas sellainen oli vahvista vahvin puolustuslinja, johon Puna-Armeija tyrehtyi. Hyökkäyksen kymmenenteen päivään mennessä Puna-Armeija eteni jossain 50-70 kilometriä, suunnitelmissa olleiden 200-250 kilometrin sijasta. Vuoden 1940 maaliskuussa marsalkka Mannerheim kääntyi Suomen Puolustusneuvoston puoleen ehdottaen, että mahdollisimman nopeasti yritettäisiin saada sotatoimet loppumaan. Ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin."

Aika erikoinen taulu Venäläisen hotellin seinällä. Ravintolan takan päällä oli myös kehystettynä jonkun suomalaisen sotilaan kirjoittamia viestejä Suomeen (suomenkielisiä). On oikeastaan aika hienoa kun hotellin nykyinen omistaja kunnioittaa paikan suomalaista menneisyyttä. Alla kaksi kuvaa Huuhanmäen varuskunnasta kesällä 2006. Vasemmanpuoleinen on esikuntarakennus ja oikeanpuoleinen on näkymä kasarmin portista sisään.