Muistomerkkejä

 

Tälle sivulle yritän koota erilaisia muistomerkkejä Karjalasta ja muualtakin lähialueilta. Suomalaista alkuperää olevia sekä myöskin Venäläisiä (Neuvostoliittolaisia).

Keljan talvisodan joulutaisteluiden muistomerkki Sakkolassa Runteenmäellä. Takana häämöttää Suvanto ja rantatörmä, jossa ErP6 kapteeni Saarelaisen johdolla teki urotyönsä.

    

Räisälässä on tällainen sotarouvan muistomerkki. Luutnantti Aleksandra Makarovitsha Vasiljevan sankarikuoleman muistokivi.

    

Kuikkaniemen hautausmaa Suojärvellä. Taisi olla tänne tarkoitetut ristit, jotka Värtsilän tulli takavarikoi.

    

Kollaan suomalainen kenttähautausmaa, jossa suomen valtion pystyttämä muistomerkki. Minusta tämä on ollut joskus harmaata kiveä. Muistanko väärin?

    

Lemetin mottialueen talvisodan venäläisen 18. Divisioonan veljeshauta näyttää olevan hyvässä hoidossa.

    

Nietjärven taistelujen suomalainen muistomerkki viikkoa ennen virallista paljastusta. Veljeshautaan venäläiset hautaavat edelleen maastosta löydettyjä sotilaiden jäännöksiä.

     

Paavo Talvelan 1919 johtaman Aunuksen retkikunnan kaatuneitten sankaripatsas on säilynyt Salmin hautausmaalla neuvostoajan myllerryksistä huolimatta.

    

Ei niin pientä kyläpahasta ettei sotamuistomerkkiä olisi. Tämä löytyy Nurmoilasta. Oikealla Salmin hautausmaa.

   

Petroskoin uusimpiin ja komeinpiin lukeutuu tämä Partisaanien kunniaksi luotu monumentti. Se paljastettiin muutama vuosi sitten kaupungin 300-vuotis juhlien yhteydessä.

   

Tämä tykki vartioi Poventsassa Stalinin kanavaa. Oikealla partisaanien monumentti Petroskoissa.

     

Summan kylän kohdalla Puna-armeijan talvisodan muistomerkki. Yksi harvoista, jossa talvisodan vuosiluvut olivat jo neuvostoaikana näkyvissä

   

Uhtualla nk. Lönrothin mänty. Neuvostoaikana sepitettiin tarina männystä , jonka juurella Lönroth kirjoitti muistiin Kalevalaa. Samassa yhteydessä nimettiin Uhtua Kalevalaksi. Tämä oli ehkä vastaveto yhteen aikaan Suomessa esiintyneeseen Kalevala hössötykseen. Todellisuudessa kylläkin nämä Vienan Karjalan laulumaat ovat oikea Kalevalan syntysija.

 

    

Kis Kis kukkuloilla rintaman venäjänpuoleisella kukkulalla eli Munakukkulalla olevia Venäläisiä muistomerkkejä.

   

Kis Kis kukkuloiden rintaman suomenpuoleisella kukkulalla eli Makkarakukkulalla oleva suomalainen muistomerkki.

   

Valkeasaaressa Mottorin aukean laidalla puna-armeijan suuri muistomerkki. Tältä aukealla tapahtui läpimurto ja alkoi teräsvyöry Kannakselle kesäkuussa 1944.

   

   

Yllä olevat neljä kuvaa ovat Tallinnasta. Neuvostosotilaiden hautausmaalta, jonne melkoisen kalabaliikin saattamana nk. Pronssisoturi siirrettiin. Hautausmaa sijaitsee melkein Tallinnan keskustassa ja patsas on nyt arvoisessaan seurassa.

   

Rukajärven tienhaarassa muistona on tämä tykki.

   

Valentina Tereskova naiskosmonauttina oli Neuvostoliitolle suuri ylpeyden aihe. Hän aiheutti myöskin harmaita hiuksia neuvostojohdolle vaatimalla selvitystä sodassa kuolleen isänsä vaiheista. Asia oli vaikea. Vladimir Tereskov oli kaatunut talvisodassa ja Neuvostoliitossa ei oikein haluttu tietää mitään koko sodasta. Olihan sen aloittaminen ja lopputulos vähän nolo mahtavalle Puna-armeijalle. Kuitenkin avaruussankaritar piti palkita. Niinpä Koirinojan - Lemetin alueella kadonneelle Tereskovan isälle pystytettiin vähin äänin muistokivi nykyisen murheen ristin lähelle. Samalle paikalle on myöhemmin pystytetty oikealla oleva muistomerkki.

   

Litsajoen muistomerkki Petsamon suunnalla oli kunnostustyön alla syyskuun alussa 2009. Tämä muistomerkki oli jo ennestään melkoinen kolossi ja nyt se näyttää suurenevan moninkertaisesti. Saksalaisten Muurmanskin valtaus pysähtyi tähän Litsajoelle. Paikka oli neuvostoaikana tärkeä puna-armeijan saavutusten joukossa. Nykyisen historian sovelluksen mukaan täällä Suomen rajalla facismista saavutettu voitto näyttää saavan vielä moninverroin suuremman arvon.

   

Rakkauden hauta Vammelsuussa oli jo suomen aikana nähtävyys. Ilmeisesti vähän höynähtänyt Jevgeni rakensi vaimolleen tämän hautamuistomerkin ja bysanttilaistyylisen valkoisen kirkon. Kirkko ja muistomerkin päällä ollut vaimon patsas ovat tuhoutuneet. Muistomerkin tekstistä käy selville miten tämä Jevgeni lupaa toteuttaa kaikki vaimon toiveet. Kaunista kutsua tällaista Rakkauden haudaksi, minusta se on paremminkin huonon omantunnon muistomerkki.

   

   

Tällainen Suomen sodan muistomerkki on Värtsilästä Sortavalaan johtavan tien varrella Pälkjärvellä. Kannattaa pysähtyä paikalla lukemassa suomalaiset tekstit.

   

Kanneljärven kirkon ja hautausmaan muistomerkki Kanneljärven kirkon vieressä.

     

Mikael Agricolan muistomerkki ennen paljastusta Viipurissa kesäkuussa 2009

     

Antrean nykyisin käytössä olevalla hautausmaalla ovat nämä suomalaiset sankarivainajien muistomerkit.

     

Rauman Patteriston viime kesänä (2008) paljastettu muistomerkki Voljärven rannalla.

     

     

     

Sandermoh'in joukkohauta-alue on yksi nykyään julkistetuista Stalinin uhrien hauta-alueista. Tämä sijaitsee Poventsan lähellä ja on yksi neljästä samanlaisesta tällä alueella. Muut ovat edelleen luonnontilaisina. Tämä on osa nk. vankileirien saaristo järjestelmää, josta Aleksander Solshenitsyn aikanaan kirjoitteli kirjojakin. Niitähän ei Suomessa saanut julkaista. Suomenkielinen painos painettiin Ruotsissa. Tänne on haudattu Vienan kanavan pakkotyöleireissä menehtyneitä ja myös muita kansanvihollisia jotka ammuttiin kuopan reunalla. Avatuissa haudoissa on ollut päällimmäisenä sotilaspuvussa olleita. Eli ampujat on myös vaiennettu. Suomalaiset sotilaat hyökkäysvaiheessa -41 löysivät nämä silloin muutaman vuoden ikäiset joukkohaudat. Sodan jälkeen niistä oli vaiettava. Täälläpäin saattaisi olla Lappeenrannan Huhtiniemen kaivajille otollisempaa maaperää. Yllä kuusi kuvaa alueelta kesältä 2008.

     

Vuosalmen peltoaukealla on suuri betoninen hautamonumentti, joka näkyy Äyräpään puolellekin.

     

Vuosalmen monumentin yhteydessä on myös jonkun kunnioitetun komentajan hauta.

 

 

    

Tämä Puna-armeijan muistomerkki löytyy Vuosalmen lossin ja Räisälän välisen maantien varresta Vuokselaan johtavan tien risteyksestä. Oikeanpuoleinen kuva Vuosalmen peltoaukealla olevasta Puna-armeijan hautamonumentista.

 

Summan kenttähautausmaan näkymä muutama vuosi sitten (vasemmalla) ja kesällä 2008. Itse hautausmaa oli säästynyt hakkuulta.

 

     

Sorokka eli nykyinen Belomorsk on tuttu nimi sotahistoriasta. Sorokka oli puna-armeijan Karjalan rintaman suuri esikunta- ja varikkopaikkakunta, jota vartioitiin niin tarkkaan ettei yksikään suomalainen sinne sodan aikana päässyt. Mielikuvitusromaaneissa tosin kerrotaan jotain muuta. Kuvissa kaksi kuvaa suuresta kohtalaisen hyvin hoidetusta puna-armeijan muistomerkkialueesta.

Ruskealan kunnassa on tainnut muistomerkistä päätellen hallita ennen sotia melkoinen Keinosen suvun dynastia.

   

Tällainen suhteellisen hyvin hoidettu suuren isänmaallisen sodan partisaanien muistomerkki on Pietari - Riika välisen valtatien varrella lähellä Lugaa

   

Tässä yksi Novgorodin alueella oleva 229 sotasankarin hautamuistomerkki.

    

Metsäpirtin Viisjoella on tällainen muistomerkki sotasankareille. Näkyvästi on esillä vuosi 1941. Oikealla Muurmanskin vuonon rannalla kaupungin laidassa oleva Aljosha niminen kymmeniä metrejä korkea sotamuistomerkki.

    

Säkkijärven kenttähautausmaan muistomerkki. Pystyttänyt Suomen Valtio.

    

Yllä lisävivahde taannoiseen patsaskeskusteluun. Ruskealan hautausmaalla on tämä Suomenaikainen Vapaussodan muistomerkki. Patsaalta vaan on neuvosto-onnen huumassa katkaistu pää.

    

Vasen kuva. Kollaan Venäläisen osapuolen juuri kunnostettu muistomerkki. Oikealla Kollaanjoen Puna-armeijan puoleisella rantatörmällä oleva jatkuvasti laajeneva hauta-alueelta näyttävä hiekkakumpare. Hautaavatkohan tähän maastosta löytämiään sotilaiden jäänteitä? Ylhäällä hauta-alue talvisessa asussa.

    

Lenin Äänislinnassa (Petroskoi). Oikealla Kollaanjoen Suomalaisten puolella Marokon kauhun (Aarne Juutilainen) reviirillä oleva muistomerkki.

     

Matkaselän aseman läheltä löytyy tämä hieman vähälle hoidolle jäänyt puna-armeijan muistomerkki. Oikealla Lenin löytyy Puudosistakin.

     

Räisälän keskustassa oleva Puna-armeijan muistomerkki.

     

Vasen. Käkisalmen linnan lähellä vanhan Vuoksen rannalla on tällainen muistomerkki. Näyttäisi viittaavan viikinkeihin. Oikea. Räisälän keskustan liikenneympyrän vieressä oleva uudehko tsasouna näyttää olevan osa sotamuistomerkkiä. Ovenpieliä ainakin koristavat sankaritaulut. (Tämä taitaa olla kilpaileva kooste suomalaisten sankaripatsaalle kirkon vieressä).

     

Käkisalmessa on tällainen rauhan muistomerkki.

     

     

Ylläolevat neljä kuvaa ovat Piskarjovin hautausmaalta Pietarista, joka oli neuvostoaikana eräs pyhiinvaelluskohde. Tänne hautausmaalle haudattiin 900 päivää kestäneen piirityksen aikana kuolleet leningradilaiset. Täällä soi edelleen kaiuttimista Shostakovitshin seitsemäs sinfonia, jonka säveltäjä sävelsi piirityksen aikana. Tosin siirrettynä turvaan pois kaupungista. Pietari itsessään on oman kuvakertomuksen arvoinen. Olen liittänyt Piskarjovin tähän siksi, että Leningradin piiritys liittyy myöskin suomalaisuuteen.  Suomalaisuuteen piiritys liittyy siten, että piiritettyyn kaupunkiin jääneet suomenkieliset so. Inkeriläiset ja Suomalaiset kokivat vielä kovemman kohtalon kuin muut Leningradilaiset. Heidät siirrettiin ensimmäisenä talvena Laatokan Elämän Lankaa pitkin pois kaupungista työleireille muualle Neuvostoliittoon. He saivat työskennellä kaivoksissa, kanava-,silta-,rautatie- ja muilla työmailla niin kauan kuin ihminen ilman ruokaa pystyy työskentelemään. Sen jälkeen he saivat kuolla pois.

     

Säkkijärven kirkonkylässä on lentäjäsankari Konradjevon patsas. Sankari katselee tien toisella puolella olevaa Säkkijärven kirkon rauniokasaa. (Oikeanpuoleinen kuva) Kirkko tuhoutui talvisodan pommituksissa. Taisi patsassankari kunnostautua kirkonkin pommittamisessa, ainakin Säkkijärvi nimettiin uudelleen lentäjän mukaan.

     

Räisälän kirkon sankarihautamuistomerkki.

     

Muolaan kirkonmäellä on uudelleen pystytetty vapaussodan muistokivi. Näkyy olevan muutama luodinjälki viime sotien jäljiltä. Hautakivien uusiohyötykäyttöön oton yhteydessä vuoden 1944 jälkeen kaksi venäläistä työntekijää oli piilottanut tämän kiven Jalkalan kylään Kivennavalle tietämättä minkä muistoksi kivi oli. Tarkoituksena vain pelastaa ehjänä yksi hautakivi. Muutama vuosi sitten piilottajat ottivat yhteyttä kirkonmäen hoitajiin ja niin kivi palautui paikalleen vieläpä piilottajien toimesta.

     

Taipaleenjoen kenttähautausmaan muistomerkki.

     

Taipaleen Terenttilässä talvisodan muistomerkki. kesällä 2007. En tiedä kenen pystyttämä.

     

Porlammin ja Yläsommeen taistelujen muistomerkki Porlammissa.

     

Kasakkakivi Viipurin tällä puolella Lappeenrannan tienhaarassa. Kiveen on kiinnitetty Tienhaaran taistelujen muistolaatta.

     

Lemetin motin venäläinen muistomerkki. Muistomerkille on viitoitus uudelta Uomaan tieltä "Memorial" kilven osoittamana.

     

Uomaan kirkon paikka. Oikealla Koirinojalla oleva rauhanpatsas.

      

Miljoonalinnake. Vuonna 2006 ilmestyi kuvan mukainen risti joidenkin venäläisten toimesta Miljoonalinnakkeen päälle. Kesällä 2007 ristiä ei enää ollut, lieneekö tarvittu läheisen piknikpaikan nuotiopuiksi.

     

Summassa Lisa korsun muistomerkki. Korsussa on yli 20:n Pietarsaaren ympäristöstä kotoisin olleen miehen hauta. Mukana oli yksi Uusikaupunkilainen.  

     

     

Yllä olevat neljä kuvaa esittävät Summasta Lähteen ja Merkin lohkojen välimaista yllättäen löytynyttä Puna-armeijan hauta-aluetta. Se näytti aivan äskettäin kunnostetulta. Ristit, muistokivet ja kivirakennelmat olivat aivan uusia. Lieneekö tässä ollut talvisodan loppuvaiheessa venäläisten joukkohauta.

      

Opetusministeriön Äyräpään kirkon raunioiden viereen pystyttämä muistomerkki. Oikealla Äyräpään sankarihautausmaan muistolaatta.

    

.  Tällainenkin muinaismuisto löytyy vielä Uudenkirkon ja Kuolemajärven väliltä Halilan parantolaan menevän tien varrelta. Saman tien varrelta löytyy myös sotamuistomerkki. Oikeanpuoleinen kuva.

     

Kuuterselän taistelujen vuonna 2006 suomalaisten toimesta paljastettu muistomerkki.

     

Muolaan kirkon sankarihaudalle Muolaalaisten seura ry:n toimesta pystytetty muistomerkki. Oikealla tervehtii Lenin ohikulkijoita Terijoella. Vähän roskia juhlien jälkeen.

     

Lempaalassa Munakukkulan kohdilla oleva venäläinen muistomerkki. Oikealla Johanneksen kirkon paikalla kivinen raamattu, jonka on tehnyt Hannu Mäki (Granikka) Taivassalosta ja kustantanut Johannekselaiset ry.

      

       

       

      

      

Yllä olevat kymmenen kuvaa ovat Levashovon joukkohauta-alueelta Pietarin läheltä kesällä 2007. Tämä on kymmenien tuhansien Stalinin puhdistuskoneiston kansanvihollisiksi toteamien neuvostokansalaisten loppusijoituspaikka. Alue löydettiin virallisesti muutama vuosi sitten ja on ollut sen jälkeen tuhansien omaisten suremispaikka.

      

Runonlaulaja Miihkali Perttusen patsas Vuokkiniemessä Oikealla Siiranmäellä Siiranmäen taistelujen muistomerkki.

      

Tässä Tuuloksessa oleva suomalaisen kenttähautausmaan muistomerkki

      

Tämmöinen tervehdys löytyy Viteleestä. Sanoma on ainakin minulle epäselvä. Vuosiluvut 1919 - 1959 tuntuvat oudolta. Oikealla "ikuinen kunnia sankareille" Alavoisissa Aunuksen lähellä.

      

Vaihteeksi suomalaistakin muistoa. Salmin keskustassa  vanhan sankarihaudan paikalla puna-armeijan muistomerkin takana oleva kivi on salmilaisen yli 400:n sankarivainajan muistoksi.

      

Uuksujoen töyräällä oleva muistomerkki. Oikealla näyte Neuvostoliiton tavasta hoidella patsasasioita. Kuvassa Salmin kirkonmäellä olleen suomalaisen kauppaneuvoksen ja hänen vaimonsa hautamuistomerkin jäänteet levällään.

      

Salmin keskustassa oleva puna-armeijan muistomerkki. Oikealla olevassa laatassa muistetaan muistetaan erityisesti 24-28 heinäkuuta 1941 Lunkulansaaren ja Mantsinsaaren taistelussa kunnostautunutta 4:ttä prikaatia.

      

Tällainen rauhan muistomerkki ilmestyi Pitkärantaan pari vuotta sitten. Oikealla Nietjärven tienhaarassa, ilmeisesti Nietjärven taisteluihin liittyvä muistomerkki.

      

Pitkärannan keskustassa oleva Suuren Isänmaallisen Sodan muistomerkki on saanut viereensä muutama vuosi sitten Afganistanin sotaan liittyvän muistokiven.

      

Neuvostomuistomerkki Koirinojalla, Kitelän motti ym. sankareille. Oikealla Pitkärannassa oleva, koivujen koosta päätellen, ei kovin vanha punasotamuistomerkki.

     

Vasemmalla sodan tai rauhan muistomerkki Rukajärven torin laidalla. Oikealla sankarihautausmaa Rukajärvellä.

     

Partisaanisankarien muistomerkki Rukajärvellä. Nämä partisaanit kävivät tuhoretkillään itä-Suomen kylissä jatkosodan aikana.

     

Segeshan kaupungista löytyy vielä tällaisia työn muistomerkkejä

     

Karhumäen keskusaukiolla oleva rauhan muistomerkki. Oikealla Rukajärven tienhaarassa oleva pikku tykki.

     

Tällainen laaja sodan hautamuistomerkki löytyy Novaja Ladogasta, ilmeisesti saksalaisia vastaan taistelleita. Oikeanpuoleinen kuva on Otto Ville Kuusisen patsaasta Petroskoin virastotalon edessä Äänisen rannassa. Paikalliset kutsuvat patsasta kalastuksenvalvojaksi, koska patsaan katse suuntaa Ääniselle.

      

Tällainen muistomerkki löytyy Säiniöltä Uudenkirkon suuntaan muutama kilometri. Oikealla Koiviston kirkon vierellä suomalaisten pystyttämä Koivistolaisen laivanvarustuksen muistomerkki. Teoksen on suunnitellut lapsuutensa Koivistolla viettänyt rouva Aila Salo os. Hollming. Nykyisen Hollming konsernin juuret Koivistolta Raumalle evakkoon tuoneen yrittäjäperheen tytär.

      

Tässä kuva Summan kylän kohdalla olevasta Mannerheimlinjan bunkkerista. Siinä on ollut kuvassa näkyvä valkoinen luterilainen risti ilmeisesti jo vuodesta 1991. Ristin juurella on oikean puoleisessa kuvassa näkyvä venäjän- ja suomenkielinen laatta. Ketkä ovat ristin ja laatan asettajia, ovatko suomalaisia vai venäläisiä on minulle ja monelle muulle epäselvää. Jos joku tietää niin voisi kertoa. Isompi puinen ortodoksiristiä muistuttava muistomerkki on ilmestynyt siihen viime vuonna. Näitä samanlaisia puisia ristejä näyttää ilmestyneen sinne tänne pitkin kannasta ilmeisesti venäläisille tärkeille taistelupaikoille

      

Tässä kuvarykelmä neuvostoliittolaisia muistomerkkejä Talvisodan taisteluista Mannerheimlinjalla. Vasen kuva Perkjärven asemalta ja oikea Summan kylästä.

      

Perkjärven asemalla oleva laaja hautamuistomerkkialue. Oikealla rekvisiittana muutaman osuman saanut teräskilpi. Alhaalla oikealla Talvisodan muistotaulun sankareita on muistettu muullakin kuin kynttilöillä.

      

Tässä neuvostoajan pyhiinvaelluskohde Jalkalassa Terijoelle johtavan tien varressa.

 

       

Nämä kuvat ovat Laatokan toiselta puolelta, nk. "Elämän langan" muistomerkkejä. Elämän lanka oli huoltotie jonka kautta huollettiin Leningradia piirityksen aikana. Näitten muistomerkkien kohdalta kulki tie Laatokalle, jota pitkin kuljettiin Leningradiin. Tämän tien vasemmalla puolella Pähkinälinnan seudulla olivat saksalaiset piiritysjoukot, oikealla puolella Syvärillä olivat Suomalaiset. Tässä kohtaa oli Neuvostoliitolla kapea maayhteys Laatokkaan vuosina1941-1943. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on valkoiseen massaan valettu Laatokan pohjasta nostettu kuorma-auto, jolla on ajettu jäätä pitkin elintarvikkeita piiritettyyn Leningradiin.

Lahjoitusmaatalonpoikien patsas Metsäpirtissä

Kuvassa oleva patsas on ehkä parhaassa kunnossa kannaksella olevista muutamasta vastaavasta Lahjoitusmaatalonpoikien patsaasta. Johtuen varmasti metsäpirttiläisten innokkaasta kunnostustyöstä. Neuvostoajan jäljiltä patsaassa oli jäljellä vain kivet. Laatat ja muut metallikoristeet olivat löytäneet muuta käyttöä. Osa kerrallaan vuosittain Metsäpirttiseurat ovat entisöineet patsasta alkuperäiseen asuunsa.

 

     

Suomalaisen JR 35:n muistomerkki Poventsassa                                                          Hoidettu Puna-armeijan muistomerkki Maaselän asemalla

                                                                                                                                                Suomalaisten etulinja Maaselässä oli kuvassa näkyvän radan takana.

Poventsassa on muistomerkki jatkosodan taisteluille. Muistomerkin vasemmassa osassa on suomeksi teksti "Poventsa-Voljärvi ja Maaselän taisteluissa 1941-1944 kaatuneiden aseveljien muistoa kunnioittaen JR 35:n veteraanit." Mm. Mauno Koivisto taisteli täällä tässä joukko-osastossa. Oikeassa osassa kiveä lukee suomeksi "Rintamalla Poventsa-Voljärvi-Maaselkä sodassa vuosina 1941-1944 kaatuneille kunnioituksella Karhumäen rajonin asukkaat." Luulen jälkimmäisen lainauksen tarkoittavan neuvostoliittolaisia kaatuneita, ollen sillä tavoin tasapuolinen.

 

                               

 

Tämä muistomerkki sijaitsee Elisenvaaran aseman seinustalla. Sen ovat pystyttäneet Elisenvaaran pommitusten uhrien muistoksi Elisenvaaran naapuripitäjien pitäjäseurat joiden evakkoja pommituksissa kuoli. Oikeanpuoleisessa kuvassa on Elisenvaaran nykyinen asemarakennus.