Luovutetun alueen kirkkoja nykyisessä tilassa (ja muutama muukin)

Pyrin tälle sivulle keräämään kuvia karjalan kirkoista tämän hetken asussaan ja mikäli mahdollista vertailua varten ennen sotia otettuja kuvia.

Räisälässä Vuoksessa olevalla kivellä on nykyään näin kaunis pikku tsasouna.

Vuokkiniemi

Pyhän Iljan uusi kirkko vihittiin käyttöön 1997. Se on rakennettu suomalaisten avulla 1939 palaneen kirkon paikalle ja samannäköiseksikin.

Petzerin luostari

Tällä luostarilla on ihmeellinen menneisyys niin kuin nykyisyyskin. Se sijaitsee ns. Setumaalla lähellä Eestin rajaa. Kannattaa tutustua.

Kanneljärvi

Kirkon suunnitteli arkkitehti Uno Ullberg. Se valmistui vuonna 1934. Kirkko ehti olla vain muutaman vuoden käytössä ennen talvisotaa. Urkujakaan ei ehditty hankkia ennen kuin kirkosta tuli 1940 rehuvarasto ja mylly. Nykyään se on kirkkoraunio.

Soanlahti

Soanlahden luterilaisen kirkon paikka on rististä päätellen ollut tässä. Tämäkin kirkko jäi talvisodassa ehjäksi, mutta -41 perääntyessään venäläiset onnistuivat polttamaan kirkon.

Suistamo

Suistamon kirkko nykyisellään helmikuussa 2009. Kirkko valmistui C. L. Engelin piirustusten mukaan 1844. Talvisodasta kirkko selviytyi ehjänä ja sotien välisenä aikana toimi teatterina. Jatkosodan alussa    -41 venäläiset perääntyessään sytyttivät kirkon tuleen ja suomalaiset sammuttivat. Siinä yhteydessä lienee tuhoutunut kirkon korkea kellotorni, joka oli kuvaajaa päin olevan siiven pienen harjakaton kohdalla.

Läskelä

Tällainen luterilaiselta näyttävä kirkon / rukoushuoneen yhdistelmä on nykyään Läskelässä.

Valkjärvi

Valkjärven kirkko sijaitsi tällä kummulla (kuva marraskuussa 2008), jossa yksi kelloista on paikalla. Kirkko oli valmistunut 1922 Ilmari Launiksen piirustusten mukaan. Talvisodan jälkeen jatkosodan aikana kirkko korjattiin ja jäi ehjänä 1944 neuvostoliittolaisille. Mitä sille on sen jälkeen tapahtunut ei ole tiedossani.

Vienan Kemi

Kirkkosaarella on vanha puinen kirkko, jota korjataan parhaillaan. Lieneekö kysymyksessä ikuisuusprojekti kun rakennustelineet näyttävät yhtä vanhoilta kuin itse kirkkokin.

Aunus

Aunuksen luterilainen kirkko kesällä 2008. Taitaa olla paikkakunnan siistein ja parhaiten hoidettu rakennus.

Ruskeala

Kuvassa Kalevi Keinosen kirkkoprojekti "Herran Kukkaro" Ruskealassa kesällä 2007. Rakennuksessa on jo pari vuotta toiminut kirkko, kahvila ja hotelli. Rakennuksen toinen kerros viime kesän peruja. Oikeanpuoleinen kuva kesältä 2008. Rakentaminen näyttää taas edistyvän. Alkuperäinen Ruskealan kirkko oli takana näkyvässä koivikossa. Se valmistui C. L. Engel'in suunnittelemana vuonna 1834. Talvisodasta puinen kirkko selviytyi, mutta jatkosodan etenemisvaiheessa 1941 tuhoutui kokonaan.

Suojärvi

Suojärven luterilaisen kirkon paikka nykyään. Neuvostoaikana kirkonmäelle rakennettiin kuvassa näkyvä  hotelli. Luterilainen kirkko Suojärven Suvilahteen rakennettiin vuonna 1928. Rakentajat olivat jostakin syystä kotoisin pääasiassa Tl. Lapista ja Eurasta. Talvisodan alkupäivinä puinen kirkko syttyi tuleen ja paloi irtaimistoineen poroksi.

Suojärven Leppäniemen ortodoksikirkko valmistui 1930. Kirkon polttivat venäläiset perääntyessään 1941. Tämä rakennus lienee kuulunut kirkon yhteyteen ja on tällainen talvella 2008.

Antrea

Yllä olevat neljä kuvaa ovat Antrean kirkon  paikalta nykyisessä asussa. Alkuperäinen puukirkko oli valmistunut vuonna 1894. Talvisodan jälkeen kirkko jäi aivan ehjäksi. Sotien välisenä aikana Venäläiset olivat käyttäneet kirkkoa viljavarastona. Jatkosodan aikana kirkko paloi venäläisen tykkitulen sytyttämänä.

Metsäpirtti.

Vasemmalla kuvassa kirkon portinpylväät. Oikealla sammalikossa ja pöheikössä ne muutamat kivet, jotka kirkosta vielä ovat jäljellä. Aikanaan kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1914. Puinen kirkko syttyi tuleen tykkitulessa talvisodan alkupäivinä. Jäämistö näkyy kuvissa.

Rautu.

Raudun kirkon paikalla on nykyään (2007) tällainen kulttuuritalo. Kuvassa näkyy vielä vanhoja kirkon portaita ja perustuksia. Viimeinen suomenaikainen kirkko valmistui 1926. Urakoitsijana oli nykyäänkin tunnettu rakennusliike Palmberg Oy. Kirkko oli punatiilinen. Talvisodan ensimmäisinä päivinä suomalaiset räjäyttivät kirkon, jotta sen tornia ei voisi vetäytymisen jälkeen käyttää tulenjohtotähystykseen. Sotien välisenä aikana neuvostoliittolaiset olivat käyttäneet tiilet joihinkin omiin rakennusprojekteihinsa.

Hiitola.

Tällä paikalla sijainnut Hiitolan kirkko oli valmistunut vuonna 1895. Koska Hiitola ei kummassakaan sodassa kuulunut sotatoimialueeseen, vaan rauhan hintana luovutettuun alueeseen, jäi kirkko kummassakin rauhassa ehjänä neuvostoliitolle. Kirkosta ehdittiin evakuoimaan ennen luovutusta mm. Kellot Nuijamaan uuteen kirkkoon, urkujen pillit ovat Parkanossa, kruunut Kesälahden kirkossa ja alttaritaulu Noormarkussa. Neuvostoliitto rakensi aikanaan suuren varuskunnan kirkon alueelle, joten kirkko lienee purettu tarpeettomana pois tieltä.

Manga.

Mangan kylän kirkko lähellä Prääsää

Säkkijärvi.

Säkkijärven kirkosta on vain rauniokasa jäljellä. Alkuperäinen C.L.Engel'in suunnittelema kirkko valmistui 1833. Perusteellinen korjaus valmistui 1933. Kirkko tuhoutui pommituksessa 26.2.1940.

Uusikirkko Vpl.

Uudenkirkon kirkosta on kovin vähän jäljellä. Kellotornin alaosa näkyy pystykuvassa ja kirkon rappuset oikeanpuolimmaisessa. Puinen kirkko valmistui vuonna 1800. Kirkko paloi irtaimistoineen talvisodan ensimmäisellä viikolla. Ehtoollisvälineet pelastettiin Halikon kirkkoon.

Muolaa

Muolaan kirkon portaat ja kirkon paikalla nykyään oleva risti kuvattuna kesällä 2006. Muolaan kirkonmäki on yksi parhaiten hoidettuja kirkkomaita luovutetulla alueella. Tällä paikalla ollut kirkko valmistui v. 1852 ja siinä suoritettiin perusteellinen korjaus v.1934. Talvisodassa kirkonmäki oli osa suomalaisten puolustuslinjaa ja kirkko tuhoutui tykistötulessa. Vuonna 1939 seurakunnan kirkkoherrana oli silloinen patori, myöhemmin rovasti, Toivo Rapeli.

Johannes

Johanneksen kirkon paikka kesällä 2006. Goottilaistyylinen kirkko paikalle rakennettiin v.1888 suunnittelijana Georg Vilenius. Talvisodan jälkeen neuvostoliittolaiset hajoittivat kirkon. Sen punaisista tiilistä rakennettiin rakennuksia selluloosatehtaalle. Kellot löytyivät eräästä paikallisesta makasiinista.

Salmi

Salmin kirkko kuvattuna maaliskuussa 2007. Oikealla kesällä 2007. Kirkko oli ortodoksinen. Se valmistui 1823 ja pyhitettiin pyhän Nikolaoksen muistolle. Viimeisin perusteellinen korjaus suoritettiin 1932. Mm. talvisodassa kirkko vaurioitui huomattavasti ja jatkosodan aikana esim. romahtanut katto tehtiin uudestaan. Kirkossa oli kelloja 9 kpl, joita ei jatkosodankaan lopussa kyetty evakuoimaan, kuten ei oltu kyetty tekemään talvisodankaan jälkeen.

Sortavala

Sortavalan uusi luterilainen kirkko. Ei ole samalla paikalla kuin oli sodissa tuhoutunut luterilainen kirkko.

Pälkjärvi

Pälkjärven kirkosta on vain kirkon paikka ja muutama kivi jäljellä. Kuva maaliskuulta 2007. Hirsikirkko oli rakennettu 1869. Talvisodassa kirkko jäi ehjäksi, mutta sotien välisenä aikana neuvostoliittolaiset olivat purkaneet kirkon ja siirtäneet hirret Pälkjärven mielisairaalan pihalle. Hoidettu sankarihauta-alue, kuten kuvassa näkyvä kirkon muistokivikin ovat näkyvissä Värtsilän -  Sortavalan maantien varressa.

Tässä erään Äänisenrannan Vepsäläiskylän puukirkko.

Koivisto

Kirkko kesällä 2006. Oikealla uusi portti kesällä 2009.

Kirkko sisältä kesällä 2009. Kirkko on toiminut kulttuuritalona ja sinne on ollut hyvin vaikea turistien päästä sisälle. Tämänkin kirkkosalin kuvaamisen jälkeen henkilökunta oli vähän kuumana.

Kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck kuten alla olevan Räisälän kirkonkin. Pyhärannan kirkko Vakka-Suomessa on myös saman suunnittelijan käsialaa. Kirkko on valmistunut 1904, peruskorjattiin vähän ennen talvisotaa. V. 1939 kirkkoherrana oli Toivo Kansanaho ja kanttori-urkurina Tauno Äikää.

Nykyään kirkossa on museo ja ainakin pari vuotta sitten kuvassa näkyvä ovi johti anniskelubaariin. Tila oli otettu eräänlaiseen hyötykäyttöön.

Räisälä

Räisälän kirkko kuvattuna kesällä 2006.

Kirkko on rakennettu vuosina 1911-1912 suomalaisesta graniitista. Suunnittelijana Josef Stenbäck. Kirkon alttaritaulua talletetaan Kokemäen kirkossa. Kelloista toista säilytetään Kooman kappelissa Kokemäellä ja toista Kiukaisten Panelian rukoushuoneella.

Kirkko on ulkoasultaan kohtalaisen hyvin säilynyt neuvostoajan rasituksista. Sisätiloista en tiedä, koska kertaakaan kirkon luona käydessäni ovet eivät ole olleet avoinna.

Jaakkima

Jaakkiman kirkon jäänteet kesällä 2006. Oikealla Laatokan rantaan äskettäin noussut tsasouna Lahdenpohjassa.

Jaakkiman kirkko nykyisessä Lahdenpohjassa valmistui v. 1851. Suunnittelijana C. L. Engel. Kirkkoon mahtui 3000 ihmistä.

Kirkko jäi sodissa ehjäksi. Sen kelloista evakuoitiin kaksi Teuvaan ja toiset kaksi Kesälahdelle. Neuvostoaikana kirkko oli eri tavoin hyötykäytössä. Sen ollessa varastona ja korjaamona se paloi, ilmeisesti varastokirjanpidon saattamiseksi kohdalleen.